EU:n olisi luotava musiikin ja kulttuurifestivaali, jonka pääaiheena on osallistavuus ja joka tarjoaa kaikenlaisille maahanmuuttajille ja vähemmistöille tilaisuuden luoda paikka niille, joilla ei ole paikkaa, sekä vaalia Euroopan kulttuuriperintöä ja demokratiaa ja tukea musiikkiteollisuutta.

Tarvitsemme toimittajia, jotka ovat sitoutuneet kriittiseen ajatteluun ja tietoon, mutta valeuutisten ja tekoälyn uhkaamassa maailmassa se on vaikeaa. Ehdotukseni mukaan EU:n olisi osallistuttava tähän asiaan ja vaadittava selkeää lainsäädäntöä ja normeja tekoälyn käytön rajoittamiseksi ja tunnistamiseksi tiedotusvälineissä.

Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärtäminen, omaksuminen ja edistäminen. Muista kulttuureista olisi paljon hyötyä musiikin, taiteen, ruoan ja harrastusten avulla.

Kreikassa ja mahdollisesti muissa EU:n jäsenvaltioissa taidekouluista (draama, musiikki ja koulut) valmistuneille opiskelijoille ei tällä hetkellä myönnetä lukiotutkintoja, eikä heidän koulutustaan järjestetä uudelleen korkea-asteen koulutuksena. Tämä on väärää ja sitä olisi muutettava. Tämä voi myöhemmin johtaa ansioiden alenemiseen sillä verukkeella, että kyseessä ei ole ”muu kuin laillisesti koulutettu työ”. Eikö taidekouluja pitäisi tunnustaa niiden panoksesta maan kulttuurikasvatukseen ja että niitä olisi kohdeltava samalla tavalla kaikissa EU-maissa?

Tekoälymalli, jota voidaan kääntää kaikilla EU:n kielillä, voisi edistää ymmärtämystä ja mahdollistaa rajat ylittävän viestinnän.

Klikkausbait, harhaanjohtavat otsikot ja valeuutiset ovat nykyisen sosiaalisen median ei-toivottuja tuotteita ja hetkellistä tiedonsaantia internetin ansiosta. Tiedotusvälineiden kannustimet journalismin harjoittamiseen ovat hämärtyneet, ja tiedotusvälineiden käytännesäännöt ovat katkenneet. Kaikki tämä johtuu siitä, että tiedotusvälineiden on kerättävä mainostuloja käyttämällä harhaanjohtavia otsikoita harhaanjohtavalla otsikolla, jotta sisältöä voidaan virkistää juoksevaa sisältöä käyttäen, sekä siitä, että lähteiden tarkastaminen ja kerääminen on vähentynyt, mikä johtuu painostuksesta antaa ”scoop”. Tämän välttämiseksi tarvitsemme mekanismin, jonka avulla tiedotusvälineet voidaan haastaa oikeuteen tiettyjen tiedotusartikkelien tai -lähetysten ilmoittamiseen liittyvien väärinkäytösten perusteella. Tässä olisi noudatettava toimittajia koskevia joustavia mutta selkeitä sääntöjä. Tietyn medialautakunnan olisi arvioitava uutismediaa, jolla on riittävästi aikaa arvioida sisältöä, kielen käyttöä, lähteitä ja sen yhteiskunnallista vaikutusta. Arvioinnin jälkeen se voi heikentää uutisten mainetta tietyn ajan ja tietyllä arvolla. Tämä maksu muuttaa myyntipisteen keskimääräistä mainepistemäärää tuomariston määrittämänä ajanjaksona. Uutispisteiden keskimääräisen maineen on oltava näkyvissä niiden verkkosivuilla ja kaikissa niiden tuottamissa uutisissa, ja ne voivat toimia sosiaalisen median algoritmin parametrina, jotta voidaan rajoittaa epäluotettavien verkostojen leviämistä sosiaalisessa mediassa. Tällä tavoin mediayhtiöillä on kannustin suojella hyvää journalismia harjoittavia mainetuloksiaan ja antaa yleisölle enemmän valvontaa ja aikaa arvioida valeuutisia, jotka asettavat yleisön luottamushinnan käyttäytymiseen, joka johtaa yleisöä harhaan ja antaa väärää tietoa avoimemmin ja vastuullisemmin.

Euroopan unionin olisi pantava täytäntöön jäsenvaltioissa toimiville yliopistoille ja muille tutkimusorganisaatioille suunnattuja avustuksia ja muita tukimuotoja koskeva ohjelma, jossa keskitytään tekoälyn kehittämiseen kestävän kehityksen ja maailmanlaajuisen vaurauden edistämiseksi.

Julkista sosiaalista mediaa koskevaa keskustelua käydään nykyään pääasiassa voittoa tavoittelevien yksityisten yritysten, kuten Facebook-emoyhtiön Metan, Twitterin tai ByteDancen, valvonnassa olevilla alustoilla. Kun julkiset laitokset viestivät näiden kanavien kautta, ne tuovat nämä epädemokraattiset toimijat digitaalisen viestinnän oikeuksille. Samalla se pakottaa kansalaiset käyttämään mainoksia saadakseen julkista tietoa. Kolmanneksi se tekee eurooppalaiset viestintäkanavat riippuvaisiksi yhdysvaltalaisista ja kiinalaisista yrityksistä. Julkisten elinten olisi näin ollen autettava luomaan kestäviä eurooppalaisia viestintäkanavia käyttämällä avoimia protokollia (Matrix, Activiy Pub) ja omaa digitaalista infrastruktuuriaan (monipuolisuuden merkityksessä).

Kun joku syöttää uutissivustolle, on varoitettava, mitä uskot verkkosivustolla luettaessa. Tätä olisi sovellettava kaikkiin uutissivustoihin, joissa ei nimenomaisesti mainita kaikkia tietolähteitään. Jos uutissivusto ei toimita kaikkia lähteitään, se katsotaan automaattisesti ”epäluotettavaksi”.  Tällä tavoin uutissivustot kannustavat jakamaan kaikkia tietolähteitään ja siten torjumaan disinformaatiota.

Sananvapaus on erittäin tärkeä, mutta uutissivustojen, sivujen ja konglomeraattien (joissa on yli tuhansia ja miljoonia seuraajia) on oltava vastuullisempia noudattamaan sääntöjä eivätkä levittämään väärää tietoa.

EU:n olisi pyrittävä luomaan yhteinen kehys digitaalisten oikeuksien tunnustamiseksi ja tosiasialliseksi edistämiseksi ihmisoikeuksiksi; digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi tähän olisi sisällyttävä tasavertainen internetyhteys kaikilla Euroopan alueilla ja kaikille Euroopan kansalaisille.

Kun Yhdistynyt kuningaskunta on EU:n ulkopuolella, on aika ehdottaa uutta yhteistä kieltä – mahdollisesti ranskaa, saksaa tai italiaa. Tämän kielen olisi muodostettava perusta kaikelle taloudelliselle ja sosiaaliselle toiminnalle EU:ssa, ja sitä olisi opetettava kaikissa jäsenvaltioissa.

Esperantoa olisi myös pidettävä Euroopan kielenä. Oppiminen on helppoa, ja sen rationaalisen suunnittelun ansiosta oppija voi käydä keskustelua muutaman kuukauden kuluessa. Se on myös neutraali kieli, joka ei kuulu mihinkään maahan tai ihmisiin. Tämä parantaa kielten saatavuutta yhä useammille ihmisille.

Grininraportin mukaan EU:ssa menetetään vuosittain 25 miljardia euroa, koska matkailijat matkustavat mieluummin englanninkielisiin maihin, kuten Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Yhdysvaltoihin.

 

Yksi valeuutisten levittämisen suurimmista vaaroista on se, että ne manipuloivat yleistä mielipidettä ja johtavat todellisuuden vääristymiseen. Esimerkiksi epäluotettavaan tai väärään tietoon perustuvat sosiaalisen median aihetunnisteet tai tunnisteet johtavat usein ihmisiä harhaan, koska ne vaikuttavat heidän ajattelutapaansa. Valeuutisia ja tunnisteita on käytetty liiallisesti välineenä poliittisissa konflikteissa, muun muassa alueiden miehityksessä. Tarkemmin sanottuna aihetunnistetta #CrimeaIsRussia, jota on käytetty Venäjän disinformaatiokampanjan välineenä, voidaan nähdä hybridisodankäynnin välineenä. Ongelmana on, että jos edellä mainittu tunniste pysyy verkossa useiden vuosien ajan, sitä klikkaavat seuraavat sukupolvet voivat muodostaa väärän todellisuuden tunteen Krimin alueen poliittisesta tilanteesta.

Seuraavaksi EU:n on pyrittävä rajoittamaan vääriä ja harhaanjohtavia sosiaalisen median tunnisteita ja aihetunnisteita. Euroopan on löydettävä asianmukaiset välineet tähän suuntaan, jotta se voi suojella arvojaan, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksiaan. 

 

Lapsiin kohdistuu monia vaaroja verkossa, mukaan lukien verkossa tapahtuva hyväksikäyttö ja arkaluonteisten tietojen, kuten seksuaalisesti eksplisiittisten kuvien, vuotaminen. Lasten suojelemiseksi sosiaalisen median alustoilla profiileja luovien käyttäjien ikä olisi tarkistettava hallituksen antamalla henkilötodistuksella.

Kaikille 18-vuotiaille nuorille olisi tarjottava ilmaisia Interrail-passeja. Tämä antaisi heille mahdollisuuden kokeilla Eurooppaa ja matkustamista Euroopassa. Se laajentaisi mahdollisuuksia heikommassa asemassa oleville nuorille, joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille.

EU:n kansalaisten olisi saatava parempi käsitys siitä, miten EU toimii ja mitä etuja EU:n kansalaisena on.

Ihmisiä eri puolilta EU:ta – erityisesti esikaupunkialueilla – olisi kasvatettava eurooppalaisiksi. Vaikka on ihanteellista kuulua tiettyyn kulttuuriin, identiteettiin tai kansallisuuteen, meidän on myös muistettava, mikä tuo meidät yhteen. 

Demokratiaa ja eurooppalaisia arvoja koskevia kokemuksia olisi levitettävä eurooppalaisille jo nuoresta iästä lähtien, ja ihmisiä olisi muistutettava heidänräikeistään ja velvollisuudestaan äänestää. Esimerkiksi oppilaille ja opiskelijoille olisi opetettava oikeusvaltioperiaatetta, joka on yksi demokratian keskeisistä pilareista. On myös tarpeen soveltaa erilaisia koulutustyyppejä ja -muotoja ikäryhmittäin.

Oppilaille olisi myös kerrottava Euroopan historiasta ja EU:n eri kulttuureista, erityisesti niiden kulttuurista, jotka ovat maantieteellisesti kauempana niistä. Tämä tekee EU:sta vahvemman ja omavaraisemman ja varmistaa, että opiskelijat ovat paremmin tietoisia EU:n merkityksestä omassa elämässään ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. 

Lisäksinuorille olisi järjestettävä virikkeitä vierailemaan EU:n toimielimissä, kuten Euroopan parlamentissa, jotta he saisivat ensi käden käsityksen EU:n toiminnasta. Tästä on myös hyötyä, kun nuoret saatetaan yhteen. Meidän olisi myös tiedotettava ihmisille EU:n hyödyistä muiden maiden harjoittaman manipuloinnin torjunnassa.

Sisällön seurannasta sosiaalisessa mediassa on tullut tärkeä tekijä kansalaisten turvallisuuden takaamisessa verkossa. Covid-19-pandemian aikana sisällönseurantateknologioita on käytetty automaattisesti virusta tai rokotteita käsittelevien julkaisujen tunnistamiseen, mikä on kannustanut lukijoita tutustumaan viralliseen lähteeseen saadakseen lisätietoa aiheesta.

Tämän kokemuksen pohjalta voitaisiin käyttää teknologiaa, jolla tunnistetaan automaattisesti sosiaalisen median julkaisujen aiheet, vähemmistöihin kohdistuvan vihapuheen tunnistamiseen.

Euroopan parlamentti muodostaa Euroopan unionin demokraattisen perustan ja on näin ollen tärkeä toimielin. Sitä olisi kuitenkin uudistettava, jotta sen koko potentiaali saataisiin hyödynnettyä.

Tällaisia keinoja voisivat olla muun muassa seuraavat:

• Parlamentin olisi tarjottava jäsenvaltioille mahdollisuus käyttää kansallisten vähemmistöjen yhden jäsenen vaalipiirejä sallimatta (tosiasiallisesti) ensin -järjestelmää hyvin pienissä vaalipiireissä.
• Sillä olisi oltava aloiteoikeus ehdottaa uutta lainsäädäntöä. Ehdotuksia voi ehdottaa joko poliittinen ryhmä, valiokunta tai Euroopan parlamentin jäsenten ryhmä, joka edustaa vähintään viittä prosenttia parlamentista.
• Siinä olisi edelleen oltava pysyviä ja väliaikaisia valiokuntia, joissa keskitytään tiettyihin politiikan aloihin. Valiokuntien kokoonpanon olisi edelleen heijastettava parlamentin poliittista kokoonpanoa.
• Sen olisi siirryttävä yhden toimipaikan parlamentiksi Brysseliin, jotta voidaan säästää hallintokuluissa.
• Sen olisi pyrittävä edistämään sukupuolten tasa-arvoa esimerkiksi perustamalla Euroopan parlamenttiin vanhempainvapaan korvaamisjärjestelmä, joka on kaikkien vanhempien käytettävissä.

Sen sijaan, että keskitymme ihmisen vaikutukseen ilmastonmuutokseen, meidän olisi edistettävä ajatusta ihmisten kukoistamisesta: Tämä tarkoittaa sitä, että on käytettävä meille hyödyllisimpiä energialähteitä joka hetki ja lopetettava ihmisten syyttäminen planeettamme tuhoutumisesta. Ihmisen vaikutusta ympäristöön ei pitäisi pitää moraalisena eikä moraalittomana, koska se on väistämätöntä. Meidän olisi huolehdittava maapallosta ja otettava samalla huomioon onnellisuus ja vaurausmme.

Monissa tieteellisissä ja sosiaalialan tutkimuksissa korostetaan seksuaalikasvatuksen merkitystä toisen asteen oppilaitoksissa. Nuoret tarvitsevat käytännön tietoa ja tosiasioihin perustuvaa tietoa.

Joissakin yhteisöissä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat tabuja, eivätkä ihmiset keskustele niistä kodeissa, kouluissa ja keskuksissa. Tämän seurauksena teini-ikäiset ovat vaarassa joutua sukupuoliteitse tarttuvien infektioiden, mielenterveysongelmien ja kroonisten terveysongelmien sekä hlbtiq-henkilöiden syrjinnän ja koulukiusaamisen uhreiksi.

Yksi haasteista on sellaisten opettajien puute, joilla on tarvittavat tiedot ja koulutus, jotta he voivat jakaa asianmukaista ja oikeaa tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Muita esteitä ovat kulttuuri- ja uskonnollisten johtajien vastustus sekä sukupuoli- ja lisääntymisterveyskasvatuksen puuttuminen yleisesti sekä paikallisella että EU:n tasolla.

Yhdenmukaistetaan ja tarjotaan opettajille oikeaa tietoa, jota tutkijat ja terveydenhuollon asiantuntijat tukevat.

Maahanmuuttajalasten integroimiseksi yhteiskuntaan olisi panostettava enemmän. Maahanmuuttajalasten on nyt opittava uutta kieltä ja seurattava samanaikaisesti säännöllistä opetusohjelmaa. Tämä on tehotonta.

Olisi otettava käyttöön intensiivisiä kielikursseja, jotta maahanmuuttajalapset oppivat uuden kodin kielen ennen kuin he aloittavat säännöllisen kouluopetuksen.

Pandemia on paljastanut, että opiskelijoilla ei ole mahdollisuuksia olla yhteydessä toisiinsa. Olisi luotava verkkoverkostoalusta, jonka kautta opiskelijat voivat olla vuorovaikutuksessa muiden EU-maiden opiskelijoiden kanssa. He voisivat jakaa kulttuuriaan, kieltään ja perinteitään, oppia toisiltaan, löytää uusia ystäviä ja hauskaa.

Tarvitaan yleiseurooppalaisia aloitteita, jotka tuovat eurooppalaiset yhteen henkensä ja ystävyytensä puolesta. Jokaiselle opiskelijalle voitaisiin esimerkiksi osoittaa virtuaalinen eurooppalainen ystävä (VEF) toisesta EU-maasta, jonka kanssa hän voi viestiä virtuaalisesti.

Kansalaiset sopivat tiukoista toimintalinjoista vain, jos he ymmärtävät, miksi ne ovat välttämättömiä. Siksi EU:n on rahoitettava enemmän ilmastojournalismia koskevia hankkeita: mitä vaikuttavampi tiedonanto on, sitä koulutetumpi väestö on. Tämä lisää yrityksiin kohdistuvaa julkista painostusta, koska ne joutuvat vastuuseen ympäristövaikutuksistaan.

Koska monet taiteilijat kamppailevat peruselinkeinon puolesta, EU:n olisi vahvistettava vähimmäispalkka niille, jotka työskentelevät taidealan ammateissa.

Taide on yksi Euroopan perusarvoista ja -perinnöstä, ja se tekee meistä luonnostaan eurooppalaisia. Monet Euroopan kaventuneista symboleista ovat itse asiassa taideteoksia. Sen vuoksi kaikkien taidealan työpaikkojen vähimmäispalkka tasoittaisi tietä uudelle taiteellisen tuotannon aikakaudelle ja tunnustaisi taiteen arvokkaan panoksen yhteiskuntaan.

Euroopalla on rikas historia taiteen ja kulttuurin alalla. On olemassa monia lahjakkaita eurooppalaisia taiteilijoita, jotka eivät saa ansaitsemaansa näkyvyyttä amerikkalaisen kulttuurin hallitsevan aseman ja eurooppalaisen kulttuurin edistämisen puutteen vuoksi.

Siksi meidän olisi perustettava EU:n taidevirasto. Virasto voisi auttaa kehittämään, tukemaan ja edistämään taiteisiin liittyviä ideoita, kuten elokuvia, musiikkia, graafisia ja/tai muita taidefestivaaleja Euroopassa. Se voisi tukea Netflixin kaltaisia eurooppalaisia suoratoistoalustoja, joissa keskitytään pääasiassa eurooppalaisiin elokuviin ja kulttuuriin, tai jopa luoda Hollywoodin kaltainen yleiseurooppalainen viihdeala.

EU:n on investoitava elokuvateollisuuteen, sillä se työllistää toimijoiden ja ohjaajien lisäksi myös graafisia suunnittelijoita, äänitoimittajia, yleisten maantieteellisten merkintöjen toimijoita ja monia muita luovilla aloilla koulutettuja toimijoita.

Muita ideoita voisivat olla myös seuraavat:

• myöntää tukia elokuvien tuottajille,
• markkinoi elokuvia ja jakelee niitä kaikkialla EU:ssa ja
• perustetaan EU:n elokuvajärjestö, jolla on palkinnot muista eurooppalaisista elokuvista kuin äänipuhelimista.

Paikallishallintojen olisi tuettava paremmin kulttuurialaa ja luovia toimialoja, mukaan lukien niiden kaikki alasektorit ja edustajat. Kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien olisi kussakin kaupungissa laadittava yhteistyössä ”CCI:n toimintasuunnitelma ja kehitysstrategia”, johon sisältyy säännöllisiä kulttuurikartoituksia, jotta voidaan yksilöidä paikallisia resursseja alan tukemiseksi. Tämä edellyttää asiaankuuluvien eurooppalaisten, kansallisten ja paikallisten instituutioiden sitoutumista, tukea ja koordinointia.

EU:n olisi käynnistettävä ”New Yorkin humans” innoittamana kampanja, jonka tavoitteena on foorumi, jolla EU:n kansalaiset voivat jakaa henkilökohtaisia tarinoitaan. Tämä voi auttaa rakentamaan yhteyksiä ja lisäämään empatiaa unionin eri kulmista tulevien ihmisten välillä.

EU:n olisi rahoitettava ja edistettävä yleiseurooppalaisia kulttuurihankkeita maanosan yhdistämiseksi ja erityisesti idän ja lännen välisen paranemisen edistämiseksi.

Erasmus±ohjelma on osoittautunut parhaaksi tavaksi luoda vahvat suhteet kansallisten rajojen ulkopuolelle, minkä vuoksi on laajennettava ohjelmaa – tai luotava muita ohjelmia saman ajatuksen mukaisesti – koko väestöä varten.

Korkea-asteen opiskelijat, työntekijät ja vammaiset ovat ryhmiä, joiden on vaikeampi päästä tällaisiin ohjelmiin. Heidän pitäisi myös pystyä kehittämään taitojaan toisessa Euroopan maassa vaihtamalla tietoja muiden eurooppalaisten kanssa. Rahoittamalla näitä akateemisia ja kulttuuriohjelmia palaamme parhaaseen ajatukseen Euroopasta: maanosa, jolla on vahva kulttuurielämä ja joka pystyy luomaan yhteisen tunteen kuulumisesta yhteisöön vanhojen valtioiden rajojen ulkopuolella. 

Aikana, jolloin nationalismi on kasvussa, on tärkeää ottaa yhteyttä toisiinsa sen sijaan, että siitä tulisi yhä eristyneempiä. Tämä ei tarkoita, että kansallisen identiteettisi ja siihen liittyvien perinteiden ilmaiseminen olisi väärin. Se tarkoittaa pikemminkin sitä, että meidän on viestittävä paremmin keskenään, tutustuttava muihin kulttuureihin ja opittava toisten perinteistä ja historiasta.

Elämme usein monikulttuurisessa ympäristössä, mutta suhteellisen harvat puhuvat muiden kansalaisten alkuperäkulttuureista. Yksi mahdollinen tapa päästä tutustumaan muihin kulttuureihin on kielikurssit. Kielet ovat tietysti erittäin hyvä tapa ymmärtää paremmin muita kulttuureja: Tällä hetkellä niissä keskitytään kuitenkin enemmän puhtaasti kieltenoppimiseen. Jos he keskittyvät enemmän myös kulttuurinäkökohtien opettamiseen, voitaisiin luoda parempi monikulttuurinen ympäristö.